Odottavan aika on pitkä

Tontilla ei ole tapahtunut mitään maanantain jälkeen. Työt seisoo, kun odotetaan pommimiestä tulevaksi. Eilenillalla puhelimeni soi puoli yhdeksän aikaan, näytössä vilkkui tuntematon numero. Sanoin Jarille, että kukas minulle tällaiseen aikaan soittaa, mutta vastasin kuitenkin. Valmistauduin läksyttämään lehtimyyjää myöhäisestä soittoajasta, mutta soittaja osoittautui Jalasjärven pommimieheksi. Eläköön! Mies lupasi lähettää poravaunun heti aamusta. Kohta paukkuu!  Olikin mukava yllätys, että ensiviikolle luvattu räjäytys tapahtuukin jo tälläviikolla. No, uni ei sitten meinannut millään tulla silmään illalla, kun mietiskelin paperijuttuja, aloituskokousta, raha-asioita  ja lentäviä kivenkappaleita. Asiasta toiseen. Jarin työnantaja, keskisuuri roskapönttöjä ja muita jätteenkeräyshärveleitä valmistava, Nokialainen Molok Oy, on nykymittakaavalla hyvin harvinaislaatuinen työnantaja. Kun siellä kuultiin, että työmies on mennyt naimisiin ja rakentaa taloa, lähettivät firman puolesta häälahjaksi 500e:n lahjakortin rautakauppaan! Ja korea on itse onnittelukorttikin, "Onnea hääparille toivottaa Molok Oy". Ei taida montaa työnantajaa Suomenmaasta löytyä, jotka huomioivat työntekijöitään tällä tavalla. Juu, lähden tästä tonttia kohti odottamaan poravaunun saapumista. AMPU TULEE!