Tällä sivulla kerron, miten rakennusprojektimme etenee

Rakentaminen ei olekaan romanttista naulojen naputtelua. Tämä sivu olkoon minun keinoni päästellä ylimääräisiä paineita tekstin muodossa ulos. Tervetuloa raksalle!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Kiirettä pitää

Raksa on edistynyt mukavasti. Seinät alkaa olla pohjamaalissa ja Tyyne viimeistelyä vaille valmis. Jari sai ilmastoinninkin valmiiksi. Tomi tuli muutamaksi päiväksi puuhastelemaan Jarin kanssa. Tasailivat lattioita limunaatilla ja hakivat Huittisista kodin kaapistot. Kokoilimme keittiökalusteiden rungot ja mäjäytimme paikoilleen. Sisäkattoakin on jo jonkinverran saatu nikkaroitua. Kävimme laminaattiostoksilla ja saimme mukavaan hintaan koko kodin lattiat. Kylältä tuli kaivurimies kaivamaan maalämpöputket esiin. Vihdoin tänään pitäisi ukkojen tulla ujuttamaan uudet putket paikoilleen. Putkethan olivat väärässä paikassa ja ne ovat möllöttäneet lattian alla koko projektin ajan. Toivotaan, että maalämpö saadaan nyt vihdoinkin kuntoon. Viikkoon ei ole saatu tehtyä mitään, koska kesärengassesonki on parhaimmillaan ja työpäivät venyvät molemmilla iltaan saakka. Koitetaan edistyä taas pääsiäisen aikaan. Mämmimäistä pääsiäistä!

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

pakkelia, pakkelia, pakkelia

Jari on toiminut muurarin apumiehenä, aina kun muurari on ollut työmaalla. Tyyne on kohonnut hitaasti, mutta varmasti. Muurarin ollessa toisaalla, Jari on edelleen nikkaroinut ilmastointia, pakkeloinut seiniä ja puuhastellut kaikenlaista muuta. Minä en juuri ole raksalle viikolla ehtinyt töiltäni, mutta aina kun olen ehtinyt, olen pakkeloinut. Hionut ja pakkeloinut. Lauantai-iltana tuli sähkökolmikko saunomaan ja sunnuntaiaamuna tekivät kytkentöjä. Nyt on maalämpöpumpussa ja ilmastointikoneessakin virtaa. Minä pakkeloin. Kun sähkömiehet olivat lähteneet, Jari viritteli loput keskuspölynimurin putket paikoilleen ja levytimme viimeisetkin seinänkappaleet ja sitten minä pakkeloin. Koko huusholli on nyt pakkeloitu kertaalleen ja tuleva työhuone jo kahteen kertaan. Vielä kun löytyisi joku innokas ihminen hiomaan niitä niin hyvä. Se on kyllä jälleen yksi sellainen homma, joka ei ole yhtään mukava homma. Suu täynnä pölyä ja vaatteet valkoisenaan hienosta jauhosta, kädet turtana hinkaat ylös, alas, sivulle ja toiselle. Sitten tulee miljoona aivastusta ja niistämisen jälkeen samaa touhua jatketaan loputtomiin. Pakkeloidaan uudestaan ja taas hiotaan. Äyh. Sähkömiehet ja -nainen saivat minut houkuteltua laittamaan lisää valaistusvimputtimia. Kohta on ledejä ja kuituja ja kaikenmaailman valovimpaimia talo täynnä. Palaan pakkeloimaan.