Mursketta tulee

Aamulla piti tulla mursketta, ensimmäinen kuorma oli tilattu kymmeneksi. Se tuli puoli kahdentoista aikaan. Niinpä Kallella meni päivä odotteluksi. Hän kaivoi ojia putkituksia varten. Kun mursketta sitten alkoi tulla, saatiin tietä tehtyä lisää. Pieni pätkä. Sitten odoteltiin seuraavaa. Saatiin loppujenlopuksi tie pohjille saakka. Kalle lähti toisiin hommiin ja minä jäin Jarin kanssa laittamaan putkia hollille. Jari lähti Lammille ja minä jäin yksin putkien kanssa. Teippailin putkenpäät umpeen, ettei viemäri ole valmiiksi tukossa, kun se otetaan käyttöön. Sähkön suojaputki olikin kinkkinen vehje. Sinne kun täytyi pujottaa naru, että saa sitten aikanaan vetää sen avulla sähkökaapelin taloon. Sidoin mielestäni mukavan kokoisen kiven narun päähän, ja ajattelin, että helposti saan sen avulla narun putken läpi. Joopajoo. Puoleenväliin putkea kivi ja naru meni mukavasti (n.4m) sitten alkoivat vaikeudet. Vaikka kuinka nostelin, ravistelin, heitin putken monttuun, huhdoin ja kirosin, kivi ei mennyt eteenpäin, paremminkin alkoi tulemaan takaisin. Jouduin pitämään tuumaustauon. Sitten keksin, että tungen narua löysästi putken sisään ja sidon sen sitten kiinni, jolloin naru ei ainakaan pääse valumaan ulos putkesta. Menetelmä osoittautui käyttökelpoiseksi. Puolentunnin raivokkaan ravistelun ja heittelyn ja noitumisen jälkeen kivi lopulta tupsahti ulos putkesta. Pirullinen homma. Ensikerralla käytän jotain painavampaa. No, eteenpäin, sano mummo lumessa.