Tällä sivulla kerron, miten rakennusprojektimme etenee

Rakentaminen ei olekaan romanttista naulojen naputtelua. Tämä sivu olkoon minun keinoni päästellä ylimääräisiä paineita tekstin muodossa ulos. Tervetuloa raksalle!

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Edistystä suurin harppauksin

Kalle ja Jamppa huhkivat tontilla koko loppuviikon veivaten pitkiä päiviä. Loppuviikosta Jari haki tarvikkeita pojille ja autteli hommissa, kun joutui sairauslomalle tenniskyynerpään takia. !??! Pojat saivatkin runsaasti aikaan. Nyt on perustukset valmiina, kaikki putket ja pömpelit haudattu ja parisataa tonnia erilaisia murskeita levitetty ja lätkätty. Pieni fiba oli pojille käynyt sadevesiputkia ja -suppiloita laittaessa, yksi suppilo on väärässä paikassa, juuri terassin alla. Jep. Vaan eiköhän se saada siirrettyä oikeaan asemaan ennen talon tuloa. Vielä täytyy puhdistaa perustukset sorasta ja laastiroiskeista ja peittää huolellisesti. Sitten otetaankin mukava asento ja odotellaan talopaketin saapumista. Jups.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Melkein putkeen

Kalle tuli maanantaiaamuna tasailemaan tontilla lojuvia kivi- ja kantokasoja. Odottelin kieli pitkällä kaivon poraajia. Muutaman tunnin jyristelyn ja kolistelun jälkeen Kalle oli saanut pihamaamme näyttämään pihamaalta ja oli lähdössä toiselle työmaalle. Sovimme, että tilaan soraa aamuksi, niin hän pääsee kauhomaan sitä perustusten sisään heti aamutuimaan. Odottelin kieli pitkällä kaivon poraajia. Soitin soraukolle ja pyysin kolmea kuormaa 0-35 kalliomursketta aamuksi. Soraukko lupasi toimittaa. Odottelin kieli pitkällä kaivon poraajia. Sitten soitti Jari, jolle kaivoukko oli soittanut ja ilmoittanut, että tulevat vasta huomenna. Vai niin. Soitin Kallelle, että aikataulu muuttui, mutta hän arveli, että sopivat puuhastelemaan tontilla yht´aikaa. Tiistaiaamuna lähdin anivarhain kohti Kuopiota rengaskuorman kanssa. Kahdeksalta soitti Kalle ja kyseli, milloin soraa on tulossa. Lupasin tiedustaa asiaa. Soraukko kertoi iloisesti, että ensimmäinen kuorma tulee yhdeltätoista. Siis heti aamulla. Soitin ilouutisen Kallelle, joka tuumasi, että laittelevat patolevyä paikalleen soraa odotellessa. Puoli kymmeneltä Kalle soitti taas ja pyysi peruuttamaan sorakuormat siltä päivältä. Porakaivoukot olivat tulleet ja tukkineet koko tontin vehkeittensä kanssa. Niinpä minä rimputtamaan soraukolle asiaa. Mies ymmärsi yskän ja lupasi kuormat heti keskiviikkoaamusta. Niinpä. Palasin rengasmatkalta illansuussa, enkä jaksanut mennä tontille tarkastelemaan päivän saavutuksia. Jari päivitti, että kaivoa oli porattu 120 metriä ilman merkkiä vedestä ja yksi sorakuorma oli läpäissyt kaivoukkojen tiesulun. Hihhei ja hyvää yötä. Keskiviikkoaamuna kysyi Kalle taas soran aikataulua ja minä tiiustin ja kerrottiin, että yhdeksältä tulee ensimmäinen kuorma. Tarkstelimme kaikenlaisia piirustuksia saadaksemme selville, mihin kohtaan Kalle ja Jamppa tähtäävät takan ilmanottoputkea ja radonputken poistopäätä. Selvisihän ne lopulta, kun löysimme oikeat piirustukset tuosta raamatun paksuisesta piirustusmapista. Kaivovesi kiinnosti meitä sen verran, että pudotimme sinne kiven ja kuuntelimme, koska molskahtaa. Poltimme tupakit, kampasimme hiukset, harjasimme hampaat ja luimme pari kirjaa ja sitten jo molskahti. Ensimmäinen sorakuorma tuli puoli kymmeneltä ja sen jälkeen tavaraa alkoi tulla. Auto vieraili tontilla ainakin viisi kertaa. Pojat saivat perustukset täytettyä ja salaojaputkiakin laitettua. Iltapuhteina kaadoimme Jarin kanssa vielä pari kuusipuuta kakkakaivon tieltä. Jari sahasi ja minä hosuin kaatoraudan kanssa. Hyvin sujui yhteistyö, ei osuttu mihinkään arvokkaaseen. Simons Elementiltä soitti Dan ja juteltiin hirvistä ja niiden metsästämisestä ja koirista öbaut parikymmentä minuttia, ennenkuin hän ilmoitti, että pystytystä täytyy siirtää viikolla eteenpäin, mutta heti viikon 47 alussa tulevat. Ok.

maanantai 25. lokakuuta 2010

H-hetki lähenee

Niin on ollut kiirettä, etten ole ehtinyt pitää teitä ajantasalla projektin suhteen, mutta yritetään... Viimeviikolla tuli Sinervön kaupalta kaikenlaista roinaa tontille. Lattia- ja routastyroksia kauheat kasat sekä putkia ja pömpeleitä. Kaikkea sitä tarvitsee maahan haudata. Salaoja- sadevesi- ja jätevesiputket, salaojakaivot., suojaputkia sähkölle, vedelle ja maalämmölle sekä kauhea kasa styroksia. Tarkastusputki paskaputkeen ja ihanihmepömpeli sadevesi- ja salaojaputkeen. Ja tietysti se kaikkein suurin pömpeli, eli 10m3 kakkavesipömpeli. Ja mitä vielä... No, haudataan, haudataan. Perustukset ovat patolevyä vaille valmiit. Tehtiin Jarin kanssa viisteet ja slammattiin perusmuuri, laitettiin sisäpuolen routaeristeet ja jatkettiin putket sekä tungettiin sähkökaapeli suojaputkeen.(Oli muuten vielä viheliäämpi homma, kuin sen kiven ja narun ravisteleminen sen putken läpi.) Jari sotki kuraa betonimyllyllä ja minä "viistin". Slammauksen jätin Jarin tehtäväksi, auttelin vain vedenhaussa ja kuran sotkemisessa. Arvatkaapa miksi? No siksi, että se jää näkyviin, elikkäs maanpinnalle. Minun viistämät viisteet Kalle hautaa armeliaasti soralla lähipäivinä. Kalle toi kaivurinsa takaisin sunnuntaina ja kävi tänään tasoittelemassa kanto- ja kivikasat metsään. Huomenna tulee, VIHDOINKIN, vesikaivon poraajat. Edellinen poraaja hävisi vissiinkin maanpäältä kokonaan. Eikä tämäkään ihan ole luvatussa aikataulussa pysynyt, mutta kohta pulppuaa raikas kaivovesi Käpälämäessä.Vaikkakin lämpökaivon poraamisen perusteella meille saattaa tulla vesi Kiinasta saakka. Kallekin tulee aamulla Jampan kanssa tekemään perustuksen täyttöä ja tiivistystä sekä laittelemaan putkia ja styrokseja maahan. Talopaketti tulee kolmen viikon päästä, eli se on varmaan  jo työn alla siellä Vöyrissä. Niin se vaan aika on hurahtanut. Äsken kesä- heinäkuussa talon tuloon tuntui olevan ikuisuus, nyt sitä kohta lastataan jonkun suomenruotsalaisen autoilijan rekkaan. Toivottavasti se saa pehmeän kyydin tänne Horniolle.

torstai 14. lokakuuta 2010

Putket kaivossa!

Lopetin ystävällisen lähestymistavan käytön lämpökaivoasioissa maanantaina. Olisi pitänyt vaihtaa taktiikkaa jo aikaisemmin. Tiistaina soitti Lämpöykkösestä mies ja selitti vuolaasti, kuinka on selvittänyt puuttuvien putkien kohtaloa. Alihankkija oli ilmeisesti mokannut. Kymmenen minuuttia puhelun loppumisesta soitti Turunseudun porakaivosta suomea murtaen puhuva nainen ja selitti vuolaasti, kuinka on selvittänyt puuttuvien putkien kohtaloa. Alihankkija oli ilmeisesti mokannut...? Molemmat soittajat lupasivat, että tälläviikolla tapahtuu. Keskiviikkona soitti suomea murtaen puhuva mies, joka tiedusteli, tarvitaanko kaivuria, kuinka pitkä matka kaivolta on perustusten sisään  jne. Ja viimein torstaina kahvitunnin aikaan tontille ilmestyi neljä ruotsia molkottavaa miestä. Kävin osoittelemassa suojaputket, jotka ovat heitä varten laitettu. Tunninverran miehet puuhastelivat ja häipyivät vähin äänin. Näin ilmestyivät lämmönkeruuputket kaivoon ja siirtoputket perustusten sisäpuolelle. Tosin sopimuksesta poiketen, ei maahankaivettuna, eikä peiteltynä, mutta kuitenkin. Nyt siis tiedämme, että ilmaisu: "putket ilmestyvät kaivoon lähipäivinä." tarkoittaa todellisuudessa:" joskus sitten, varmaan seuraavan kuluvan kuukauden aikana, tai silleen, sinne joku saattaa tulla putket kainalossa, tai tolleen, mutta en tiedä kuka ja mistä, mutta pitäis kyllä kai ollakin jo... ja silleen." No, putket möllöttää paikoillaan ja projekti etenee. Kävin pankissakin nostamassa lainasummaa edistymistodistuksen kanssa. Rahanmeno on aika huikeaa edelleen. Teimme Jarin kanssa laskelmia, paljonko routa- ja lattiaeristettä tarvitaan. Kauppalappuun kertyi kaikenlaista muutakin, kuten patolevyä, radonsuojaa, kierretankoja, tarkastusputki, sadevesiputkea ja sokkelilaastia. Pitää tänään käydä shoppailemassa, että päästään hommantouhuun viikonloppuna.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Antura ja perustusmuuri

Perjantaiaamuna aamuhämärissä tulivat työmiehet tontille. Laser alkoi piipittää ja työn ääniä alkoi kuulua. Kävin puolenpäivän aikaan katsomassa, mitä siellä tehdään. Lammitassu -anturamuotti kierteli talonpohjalla ja nurkkapukeista meni lankoja ristiin rastiin. Jätin miehet puuhiinsa. Puoli kahden aikaan tuli betoniauto. Tontilta kuului hurinaa ja laserin piipitystä. Ei mennyt kauaa, kun betoniauto jo hävisi mutkan taakse. Miehetkin hävisivät pian betoniauton jälkeen. Menimme katsomaan. Muotissa oli sileä betonikakku kovettumassa.
Lauantaiaamuna miehet tulivat takaisin. Itse lähdin hirvimetsälle. Metsästyksen jälkeen menin jälleen katsastamaan työn edistymistä. Anturan päälle oli ilmestynyt kaksi kerrosta lecaharkkoja.
Sunnuntaiaamuna miehet palasivat jälleen. Lähdin itse hirvimetsälle, kuten edellisenäkin päivänä. Illalla kuuden jälkeen soi puhelin, vastaava mestari oli käynyt rakennuksella ja huomautettavaa oli hieman ollut. Pojat olivat luvanneet korjata huomautuksen kohteet. Jälleen soi puhelin. Miehet olivat lähdössä. Kävimme katsastamassa valmiiksi muuratun muurin. Kerroin terveiset vastaavalta. Pojat olivat korjanneet vastaavan mestarin osoittamat kohteet ja muuraus oli valmis. Niinpä perustukset jäivät kuivumaan, kun  hieman harmistuneena lähdimme tontilta.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Ei mitään happeninkiä

Raksalla ei ole tapahtunut mitään sitten viimeisen blogitekstin. Geoukko kävi loppuviikosta ja viihtyi viitisen minuuttia. Lähetti todistuksen ja kolmensadan euron laskun. Hehee. Odottelemme edelleen maalämpömiehiä. Jari kaivoi eilen suojaputket maalämmön siirtoputkille, joten olen lähes satavarma, että ukot tulevat tänään. No, nytpä ovat siellä paikoillaan, putket. Vesikaivomies ilmoitti tulevansa maanantaina. Odoteltiin koko päivä, ei tullut. Eipä huomattu kysyä, minkä viikon maanantaina. Kallen porukka lupasi tulla perjantaiaamuna perustuksia tekemään. He varmasti tulevat, uskon niin. Kalle on ainakin tähänasti tullut tismalleen silloin, kun on luvannutkin. Näin sitä mennään.