valmista syntyy

Lauantaiaamuna  kiipesimme virkkuina mäelle hommiin. Minä villotin kaikki väliseinät ja Jari puuhasteli niitä näitä. Ilta vierähti ystävämme 60-vuotisjuhlissa. Sunnuntaina saimme talkooapua, kun Siurosta saapui Make, Arja ja Eero. Miehet alkoivat levyttämään seiniä toiseltakin puolelta, Arja lajitteli Tyynen sisuskiviä ja minä paklasin seiniä. Jari asenteli myös keskuspölynimurin putkia. Jokunen seinä jäi vielä kesken, mutta kaikki, jotka pystyi levyttämään, tuli levytettyä. Haukkasimme naapurissa pannaria ja raksalla pitsaa. Hauskaa oli ja jälkeä syntyi. Jari on paklaillut seiniä alkuviikon, mutta sitä hommaa riittää vieläkin. Tarkastelimme kattopaneleita, jotka onneksi näyttävät olevan kunnossa. Ainoastaan kolmesta panelista on mennyt pontti rikki. Eläköön! Muurari tuli jatkamaan hommiansa keskiviikkona. Piikkasi piippuun liitosläven ja valoi hatun piipun päälle. Torstaina alkoi tyyne nousta kerros kerrokselta. Jari puuhasteli repsikkana, ojenteli kiviä ja sotki kolmenlaista kuraa. Menin seuraamaan toimitusta, kun en ole ikänään nähnyt uunia muurattavan. Sisuskalut moisessa toosassa kiinnostaa. Opin jotakin uuttakin taas. Nyt tiedän, mikä on bliki! KVG!! Pieni fibakin tuli, kun Jari pystytti puuttuvan seinänrungon vaatehuoneeseen. Sanoin ukkokullalle, että teit sitten ysioven vaatehuoneeseen. Jari  myönsi asian olevan näin. Kysyi sitten pienen hiljaisuuden jälkeen, että mikäs ovi siihen sitten tulee? Seiska lukee piirustuksessa ja seiska lojuu ovikasassa. Jaahas, totesi hän ja jatkoi hommiaan. P.S. googletin blikin, ei tiedä google mitään siitä. Bliki on sellainen lituskainen tulitiili.

Tiiliä, tiiliä ja tiiliä

Muurari on puurtanut raksalla tunnollisesti koko viikon. Pesuhuoneen seinät ja savupiippu ovat valmiit. Jari on kinkannut kipeällä koivellansa, mutta työnteon olen häneltä kieltänyt. Toivotaan edelleen, jotta paranisi. Torstaina aamutuimaan Kiidon Kake toi tontille maalämpöpumpun. Puolenpäivän aikaan Sinervön kauppa toi Tyynen. Innokas kuski yritti ajaa mäen ylös oven eteen, muttei taaskaan päässyt. Meinasi sitten luisua takatoukuria maalämpöpömpelin ja muurarin auton päälle. Sai onneksi pysähtymään ja muurari apureineen kiirehtivät siirtämään vehkeet alta pois. Pettynyt kuski nosteli kolme lavallista Tyyneä puoleenväliin mäkeä, josta Jari siirsi ne oven eteen traktorin trukkipiikkien avulla. Värväsin isän ja Erkin kantamaan tiiliä kanssamme sisätiloihin. Ja olikin hyvä, että värväsin. Herranenaika, mutta niitä riitti. Jari teki sopivia nippuja ja me muut ramppasimme ovessa edessuntakaisin lukemattomia kertoja. Lopulta, kun lavat olivat tyhjinä, keittiö oli täynnä. Ihmettelimme valtaisaa palapeliä. Totesin ääneen, että tulee siitä aikamoinen monumentti, kun ne saadaan kaikki yhteen kasaan oikeassa järjestyksessä. No, tuskinpa se muurarille niin vaikea homma on, kuin se olisi maallikolle. Perjantaiaamuna mittailimme ahkerasti keittiötä ja kodinhoitohuonetta sekä eteistä ja makuuhuonetta. Lähdimme osoottelmahan Huittisten keittiötukkua kohti. Saimmekin asiantuntevaa ja ystävällistä palvelua ja kaikki kaapistot ja keittiövimputtimet kerrassaan sopivaan hintaan. Reissumme aikana Vormisto oli tuonut mdf-paneelit Jalasjärveltä. Paketti oli saanut turpaansa jossain matkanvarrella. Koko höskä oli ihan mutkilla ja reunimmaisista oli mennyt jokunen pontti rikki. Tunnollinen kuski oli tehnyt merkinnän rahtikirjan ja ilmoitin asiasta lähettäjälle. Pyysivät avaamaan paketin ja tarkistamaan kaikki paneelit. Lupasivat lähettää ehjiä tilalle. Lupasin palata asiaan maanantaina. En aikonut alkaa tarkistamaan koko valtavaa nippua enää perjantai-iltana. Ehtiipä sen myöhemminkin. Nyt lauantaiaamuna muurari tulee aloittelemaan Tyynen kasaamista, Jari vaivaa jo rieskataikinaa...

vauhti kiihtyy

Jarin jalkavaiva osoittautui rajuksi lihaskrampiksi, joten sillä saralla kaikki hyvin. Pete jatkoi piipun muuraamista niin, että se yltää jo välikattoon. Ilmat muuttuivat loppuviikosta kurjiksi, joten päätettiin aloittaa pesuhuoneen seinän muuraus ja odottaa mukavampia piipuntekoilmoja. Seinät nousivat nekin vauhdilla. Muuraaminen jatkuu maanantaina. Sähköpartio saapui lauantai-iltana ja aloittivat työt sunnuntaina aamulla. Kaksi sähkömiestä ja yksi sähkönainen pistivät tuulemaan ja valmista tuli. Kuudessa tunnissa oli johdot vedetty ja rasiat paikoillaan. Muutamaan pistorasiaan kytkettiin jo virtakin. Sähköpartio lähti yhtä sähäkästi kuin tulivatkin palatakseen kahden viikon päästä. Nytpä päästään levyttämään väliseinät toiseltakin puolelta. Rasioita täytyy kiinnittää kattoon ja sitäkin voidaan alkaa paneloimaan. Tästäpä se lähtee hurjaa vauhtia etenemään. Jari asetti ensimmäiseksi muuttotavoitteeksi vapun. Pitänöö lähteä hommiin.

valmis vai muurattu?

Jari on jatkanut ilmastoinnin asennusta, konekin on jo tuotu työmaalle. Hiljaa hyvä tulee. Tilasimme Tiilerin Tyyne takkaleivinuunin ja aioimme laittaa siihen valmispiipun. Tyynehän sijoittuu keskelle tupakeittiötä. Isäni kuitenkin alkoi puhelemaan valmispiippujen aiheuttamista tulipaloista ja sai minut oveluudellaan ajattelemaan ja tutkimaan valmispiippujen ja muurattujen eroja. Kun paneuduin asiaan, huomasin, että valmispiippu ei luovuta lämpöä kuten muurattu piippu tekee. Ilmeni myös, että valmispiippu tulee kalliimmaksi kuin muurattu. Käyttöikä askarrutti myös. Keskustelin asiasta myös muurarimestarimme kanssa, joka oli ehdottomasti muuratun piipun kannalla. Hänen mielestään valmispiippu soveltuu hyvin, jos paistaa makkaraa kerran kuussa. Kehotti myös ottamaan kalliimman palovakuutuksen, jos päädymme valmispiippuun. Sillä Shiedel, valinta oli selvä. Muurattu piippu. Tilasimme kuusi letkaa hormitiiliä Tiileriltä ja suursäkin laastia. Hintaa kertyi n. 300e. Viikonloppuna Jari mylläsi välikatossa putkiensa kanssa ja minä paklasin seiniä. Jälleen yksi askare, jota en ollut koskaan ennen tehnyt. Jarin neuvoilla pääsin kuitenkin hyvään vauhtiin ja jälkeäkin alkoi syntyä. Työni sujui hyvin. Päätellen ainakin siitä, että pakkelia oli enemmän seinissä kuin vaatteissa. Sain myös kehut ukkokullalta. Puuhastimme täyden päivän. Sunnuntain varastimme vapaaksi ja painuimme Potkujärven jäälle pilkille. Ilma oli kuin morsian ja kalaakin tuli. Maanantaina muurari soitti, että tulee tiistaina piippua pystyttämään. Meille tuli kiire siivota puutavara ja kaikki muu roina tieltä pois. Kannoimme myös kolme letkaa tiiliä sisään. Tiistaiaamuna Jari vei traktorin etukauhassa kaksi saavillista vettä pelipaikalle. Sitten huomasimme, että tuhkaluukku ja savupelti puuttuu. Jari lähti jalka kipeänä hakemaan vimputtimia. Pakotin ukkoseni soittamaan itselleen lääkäriajan, koska jalkansa kipeytyi ilman näkyvää syytä. Pohje oli niin kipeä, ettei koskea voinut. Jari yritti päästä lääkärikäynnistä, mutta pidin hänelle luennon. Ilmoitin, että siellä voi olla veritulppa ja jos on ja jos se lähtee liikkeelle, on sitten kiva herätä aamulla kuolleena, kun tukos on vaellellut keuhkoihin tai sydämeen tai johonkin muuten strategisesti tärkeään paikkaan. Paheksuin myös mieheni välinpitämättömyyttä siitä, että joutuisin maksamaan hänen hautajaisensa ja näin joutuisin tyytymään karvalakkihanoihin pesuhuoneessa, kun ei olisi varaa designeihin. Ukko lähti lääkäriin. Puolenpäivän aikaan Pete tuli työmaalle ja piippu alkoi nousta hurjaa vauhtia. Pete käski mallata pellinpaikkaa, että tietää, mihin kohtaan sen laittaa niin, ettei minun tarvitse kiipeillä anopinjatkeille tms. kalusteille yltääkseni kahvaan. Huomaavaista! Muurari-Pete tulee huomenna jatkamaan. Ukko ei ole vielä tullut lääkäristä, joten näyttää siltä, että oli syytäkin mennä tutkittavaksi. Käpälämäessä kaikki hyvin.