Tällä sivulla kerron, miten rakennusprojektimme etenee

Rakentaminen ei olekaan romanttista naulojen naputtelua. Tämä sivu olkoon minun keinoni päästellä ylimääräisiä paineita tekstin muodossa ulos. Tervetuloa raksalle!

maanantai 25. lokakuuta 2010

H-hetki lähenee

Niin on ollut kiirettä, etten ole ehtinyt pitää teitä ajantasalla projektin suhteen, mutta yritetään... Viimeviikolla tuli Sinervön kaupalta kaikenlaista roinaa tontille. Lattia- ja routastyroksia kauheat kasat sekä putkia ja pömpeleitä. Kaikkea sitä tarvitsee maahan haudata. Salaoja- sadevesi- ja jätevesiputket, salaojakaivot., suojaputkia sähkölle, vedelle ja maalämmölle sekä kauhea kasa styroksia. Tarkastusputki paskaputkeen ja ihanihmepömpeli sadevesi- ja salaojaputkeen. Ja tietysti se kaikkein suurin pömpeli, eli 10m3 kakkavesipömpeli. Ja mitä vielä... No, haudataan, haudataan. Perustukset ovat patolevyä vaille valmiit. Tehtiin Jarin kanssa viisteet ja slammattiin perusmuuri, laitettiin sisäpuolen routaeristeet ja jatkettiin putket sekä tungettiin sähkökaapeli suojaputkeen.(Oli muuten vielä viheliäämpi homma, kuin sen kiven ja narun ravisteleminen sen putken läpi.) Jari sotki kuraa betonimyllyllä ja minä "viistin". Slammauksen jätin Jarin tehtäväksi, auttelin vain vedenhaussa ja kuran sotkemisessa. Arvatkaapa miksi? No siksi, että se jää näkyviin, elikkäs maanpinnalle. Minun viistämät viisteet Kalle hautaa armeliaasti soralla lähipäivinä. Kalle toi kaivurinsa takaisin sunnuntaina ja kävi tänään tasoittelemassa kanto- ja kivikasat metsään. Huomenna tulee, VIHDOINKIN, vesikaivon poraajat. Edellinen poraaja hävisi vissiinkin maanpäältä kokonaan. Eikä tämäkään ihan ole luvatussa aikataulussa pysynyt, mutta kohta pulppuaa raikas kaivovesi Käpälämäessä.Vaikkakin lämpökaivon poraamisen perusteella meille saattaa tulla vesi Kiinasta saakka. Kallekin tulee aamulla Jampan kanssa tekemään perustuksen täyttöä ja tiivistystä sekä laittelemaan putkia ja styrokseja maahan. Talopaketti tulee kolmen viikon päästä, eli se on varmaan  jo työn alla siellä Vöyrissä. Niin se vaan aika on hurahtanut. Äsken kesä- heinäkuussa talon tuloon tuntui olevan ikuisuus, nyt sitä kohta lastataan jonkun suomenruotsalaisen autoilijan rekkaan. Toivottavasti se saa pehmeän kyydin tänne Horniolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti